"tiivistelmä" esitelmästä

Kansantalouden esitelmä: Inflaatio

Sana Inflaatio (inflation) tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Tämän vaihtelun syistä ja seurauksista käydään jatkuvaa kiistaa, mutta tässä muutamia teorioita;
Kvantiteettiteoria
Kun tuotannon määrä ei pysty vastaamaan kokonaiskysynnän kasvuun, purkautuu rahan määrän kasvu inflaationa. Tästä seuraa hintatason nousu ja rahan arvon lasku.
”Yleisen hintatason muutos on toisn sanoen suoraan verrannollinen rahan määrän muutoksiin” (s. 178, Avain kansantaloustieteeseen, WSOY 2004)
Neutraalisuusoppi
Neutraalisuusopin mukaan inflaatiolla ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa, ainoastaan liian kevyeksi muuttuneella rahapolitiikalla on merkitystä.

Kysyntäinflaation (demand-pull inflation) vallitessa kasvava kokonaiskysyntä aiheuttaa yleisen hintatason kohoamisen.
Kustannusinflaatiossa (cost-push inflation) syynä on lähinnä kustannusten kasvu, kun esim. raaka-aineet tulevat kalliimmaksi. Tällaisia kustannusinflaatioita oli mm. Vuoden 1970 öljykriisien aikaan.

Phillipsin käyrän mukaan työttömyys vaikuttaa inflaatioon nopeuttavasti. Mitä alhaisempi työttömyysaste, sitä nopeampaa on inflaatio. Kohoavat palkat nostavatmyös hyödykkeiden hintatasoa. Näiden näkemysten valossa suhdannepolitiikan on tasapainoteltava iflaation ja työttömyyden välillä, mikä tarkoittaa sitä ettei kumpaakin hyvää voida saavuttaa samanaikaisesti.
Phillipsin käyrä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen vaan väärät inflaatio-odotukset voivat tehdä siitä epävakaan. Pitkällä aikavälillä odotukset ehtivät sopeutua tapahtumiin, ja toisin kuin lyhyellä aikavälillä.

Keynesiläiset ajatukset inflaatiosta:
Toisen maailmansodan jälkeen inflaatioon alettiin kiinnittää enemmän huomiota suhdanneongelmana. Keynesiläisten mielestä ratkaisu inflaatioon oli kokonaiskysynnän säätely.

Monetaristit puolestaan uskoivat, että kokonaiskysyntää lisäämällä voidaan saada aikaan tilapäistä parannusta ja pahimmassa tapauksessa ajautua jopa inflaatiokierteeseen. He suosittelevatkin pidättäytymistä aktiivisesta suhdannepolitiikasta. Rationaalisten odotusten toimikunta puolestaan ajatteli, että rahapolitiikalla voidaan säädellä vain inflaatiota, mutta ei työttömyyttä.

Uuskeyneläisyydeksi kutsuttu näkökulma oli, että on syytä kyseenalaistaa rahapoliittisesta voimattomuudesta tehdyt johtopäätökset. Heidän mielestään sekä työttömyyttä, että inflaatiota voi hetkellisesti ilmetä samanaikaisestikin ja niiden välillä voi pitkänkin aikaa vallita käänteinen ja suhteellisen vapaa riippuvuus.

NAIRU eli Non-Accelariting Inflation Rate of Unemployment, on alhainen työttömyysaste ja se voidaan saavuttaa jopa ilman inflaation kiihdytystä.
Ulkomaankauppahinnoilla on suuri merkitys Inflaatioon pienessä maassa kuten Suomessa. Meidän pohjoismaisessa inflaatiomallissa jaetaan inflaatio avoimeen- ja suljettuun sektoriin. Avoin sektori käsittää lähes kaiken teollisuuden, kun taas suljettu sektori sulkee kokonaan ulkomaankaupan. ”Koko kansantalouden inflaatio on avoimen ja suljetun sektorin hintojennousun painotettu keskiarvo”(s.189, Avain kansantaloustieteeseen, WSOY 2004)