SUOMEN TYÖVOIMAPULA TULEVAISUUDESSA
Työvoimapula tarkoittaa sellaista tilannetta työmarkkinoilla, jolloin työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin työntekijöitä ja näin ollen markkinoilla kysyntäkin on suurempi kuin tarjonta. Yleensä työvoimapula koskee vain joitakin aloja, mutta Suomessa se on levinnyt jo lähes kaikkialle.
SUURET IKÄLUOKAT
Vuosina 1945–1959 Suomessa syntyvyys oli korkealla, minkä vuoksi 1970- ja 1990-luvuilla työttömyysprosentti oli korkea. Noina vuosina syntyneitä kutsutaan yleisesti nimellä suuret ikäluokat. Suurimmillaan syntyvyys oli vuosina 1945 ja 1947. Syynä vuoden 1945 suureen syntyvyyteen oli mitä luultavimmin se, että suurin osa rintamamiehistä kotiutettiin vuoden 1944 lopulla.
Ongelmat alkoivat 1950-luvulla, jolloin suuret ikäluokat olivat siirtymässä kouluihin. Se tuotti koululaitoksille ongelmia, sillä niin suurelle porukalle (n. 100 000 uutta oppilasta) oli vaikeaa järjestää koulutusta. Tällä hetkellä suuria ikäluokkia koskeva tilanne on kuitenkin vieläkin pahempi, sillä se luo ongelmia työmarkkinoille. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän aivan lähivuosien aikana, mikä aiheuttaa eläkepommiksikin kutsutun ongelman - mihin nämä henkilöt saadaan viettämään eläkepäiviään ja mistä löydetään heidän tilalleen uusia työntekijöitä.
LASKUKAAVOJA
Työvoiman laskemiseen on olemassa monia erilaisia kaavoja. Näitä kaavoja ovat mm. osallistumisaste eli työvoimaosuus, työvoima ja työttömyysaste. Työvoimaa koskevat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimaan kuuluu ne henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet olleensa töissä ja ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa aktiivisesti työtä hakevia työttömiä. Näin ollen työvoima lasketaan seuraavalla tavalla:
Työvoima=työlliset+työttömät
Työvoiman avulla saadaan laskettua työvoimaosuus, joka kertoo kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä (eli Suomessa 15–74-vuotiaista) kuuluu työvoimaan.
Työvoimaosuus= (työvoima/työikäinen väestö) x 100
Eräs erittäin olennainen kaava on myös työttömyysaste. Nimensä mukaisesti työttömyysaste ilmoittaa työttömien prosentuaalisen määrän työvoimasta. Työttömyysasteen laskukaava on seuraava:
Työttömyysaste = (työttömät / työvoima) x 100
Työttömyysasteen vastakohta on työllisyysaste, joka lasketaan muutoin samalla tavalla kuin työttömyysaste, mutta työttömien tilalle kaavaan tulee työlliset.
TYÖVOIMAPULA PAHIMMILLAAN – MITÄ MEDIASSA KERROTAAN JUURI NYT
Olemme tällä hetkellä noususuhdanteessa, jossa työttömyys laskee. Seuraavan 5-10 vuoden sisällä työvoimapula tulee olemaan pahimmillaan. Etenkin taloushallinnon alalla on herätty siihen, että suurin osa tällä hetkellä pankeissa ja verotoimistoissa töissä olevasta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita. Pulaa tulee myös olemaan yritystenjohtoon erikoistuvista ja tietojenkäsittelyn ammattilaisista. Suurin ongelma tulee kuitenkin mitä luultavimmin olemaan sosiaali- ja terveysaloilla sekä rakennusalalla, joilla ongelmia on ollut jo muutamien vuosien ajan.
Tällä hetkellä mediassa puhutaan niin työttömyydestä kuin myös työvoimapulasta. Lehtien ja uutisten määrään nähden työvoimapula on saanut melko vähän palstatilaa. Työvoimapulasta ollaan kahta mieltä: se tulee tai se on pelkkää puhetta. Viime aikoina lehdissä on näkynyt lähinnä erilaisia työvoimapulaa koskevia haastatteluita mm. maahanmuuttajilta ja poliittisesti vaikuttavilta henkilöiltä. Jonkin verran on näkynyt myös yleistä puhetta työvoimapulasta ja siitä, mille aloille se tulee iskemään koviten.
TYÖVOIMANPULAN ”EDUT” JA HAITAT
Suomessa syntyvyys on laskenut lähes puoleen siitä, mitä se oli vuonna 1950, mikä tarkoittaa sitä, että lähes puolet työpaikoista jää täyttämättä. Ongelmaa kasvattaa myös se, että suurten ikäluokkien siirtyessä vanhainkoteihin, tarvitaan yhä enemmän hoitajia pitämään heistä huolta.
Karkeasti sanottuna voidaan ajatella, että työvoimapulasta on eräällä tavalla kuitenkin myös hyötyä: työttömyysprosentti laskee ja palkat saattavat nousta. Pula työvoimasta aiheuttaa lisäksi teknologian nopeamman kehityksen, koska on pakko keksiä uusia laitteita korvaamaan ihmistyövoimaa.
Nämä ”edut” ovat kuitenkin pientä siihen nähden, miten paljon ongelmia työvoimapula tuo tullessaan: tuotteiden hinnat nousevat ja tuotannontaso laskee, palveluja on yhä vaikeampi saada, inflaatio kiihtyy ja yrityksiä menee konkurssiin koska kilpailu asiakkaista ja työvoimasta kovenee. Monet alat kohtaavat suuria vastoinkäymisiä, koska alan osaajia ei enää ole tarpeeksi. Lisäksi eräs haitta – joka myöhemmin luokitellaan myös ratkaisuksi - on se, että eläkeikää nostetaan. Tämä koskee tällä hetkellä itse ”ongelman aiheuttajia” eli suuria ikäluokkia.
RATKAISUJA
Yksi asia, mikä auttaisi vähentämään työvoimapulaa, olisi ihmisten koulutus oikeille aloille. Tällä hetkellä lisää koulutuspaikkoja tarvittaisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä taloushallintoon ja rakennukseen. Ensisijaisesti koulutusta tulisi tarjota pitkäaikaistyöttömille, jotta heidän taitonsa eivät lopullisesti ruostuisi ja menisi hukkaan.
Mediassa ratkaisuksi ajatellaan lähes pelkästään työvoiman hankkimista ulkomailta. Lähiaikoina yritysmaailmaan on ilmestynyt lisämiespalveluita, jotka värväävät ulkomailta tulevaa väkeä Suomeen erilaisiin töihin.
Suunnitteilla on myös eläkeiän nostaminen. Tällöin osa suuresta ikäluokasta jäisi vielä muutamaksi vuodeksi työelämään auttamaan seuraajiaan.
Monet yritykset ovat varautuneet työvoimapulaan myös siten, että ne ovat siirtäneet tehtaitaan muihin maihin. Syynä siirtoihin ovat toki myös halvempi työvoima ja halvemmat raaka-aineet, mutta voidaan kuitenkin ajatella, että työvoimapulan ennakointi on myös yksi syy, joka johtaa siirtoihin.
Eräs suuri fakta on se, että syntyvyyttä on lisättävä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan syntyvyyden nostaminen 1,75:stä 2,1:een lyhentäisi työvoimapulakautta lähes kymmenellä vuodella.
Teknologian kehittäminen tulee myös auttamaan, sillä tuolloin saadaan pienennettyä vaadittavaa ihmistyövoimaa. Teknologiasta ei tosin tule koskaan olemaan hyötyä palveluammateissa.
Myös palkkojen nostaminen auttaisi ja mahdollisesti työttömyystuen laskeminen. Raha houkuttelee tekemään töitä ja tällä hetkellä sitä saa tietyillä aloilla melkeinpä vähemmän kuin silloin, kun saa työttömyyspäivärahaa.
MUIDEN MAIDEN TILANNE
Suomi on mm. Saksan, Ranskan ja Englannin kanssa ensimmäisiä Euroopan maita, joihin työvoimapula iskee. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, suuret ikäluokat ovat syntyneet vasta 1970-luvulla. Myös Japanilla ja USA:lla on työvoimapulaa. Japanissa työvoima on jo lähtenyt pienentymään ja USA:ssa sitä on odotettavissa suunnilleen vuoden 2010 läheisyydessä.
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Mäkila Atro, Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Teknologia ja työ- mikä on työn tulevaisuus?, Tekes 1999
Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Kansantalous 2017, Taloustieto Oy 1992
Pekkarinen Jukka, Sutela Pekka: Kansantaloustiede, WSOY 2004
INTERNET
www.ek.fi
www.hs.fi
www.kauppalehti.fi
www.kauppapolitiikka.fi
www.mol.fi
www.stat.fi
www.stm.fi
www.turunsanomat.fi
fi.wikipedia.org
Työvoimapula tarkoittaa sellaista tilannetta työmarkkinoilla, jolloin työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin työntekijöitä ja näin ollen markkinoilla kysyntäkin on suurempi kuin tarjonta. Yleensä työvoimapula koskee vain joitakin aloja, mutta Suomessa se on levinnyt jo lähes kaikkialle.
SUURET IKÄLUOKAT
Vuosina 1945–1959 Suomessa syntyvyys oli korkealla, minkä vuoksi 1970- ja 1990-luvuilla työttömyysprosentti oli korkea. Noina vuosina syntyneitä kutsutaan yleisesti nimellä suuret ikäluokat. Suurimmillaan syntyvyys oli vuosina 1945 ja 1947. Syynä vuoden 1945 suureen syntyvyyteen oli mitä luultavimmin se, että suurin osa rintamamiehistä kotiutettiin vuoden 1944 lopulla.
Ongelmat alkoivat 1950-luvulla, jolloin suuret ikäluokat olivat siirtymässä kouluihin. Se tuotti koululaitoksille ongelmia, sillä niin suurelle porukalle (n. 100 000 uutta oppilasta) oli vaikeaa järjestää koulutusta. Tällä hetkellä suuria ikäluokkia koskeva tilanne on kuitenkin vieläkin pahempi, sillä se luo ongelmia työmarkkinoille. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän aivan lähivuosien aikana, mikä aiheuttaa eläkepommiksikin kutsutun ongelman - mihin nämä henkilöt saadaan viettämään eläkepäiviään ja mistä löydetään heidän tilalleen uusia työntekijöitä.
LASKUKAAVOJA
Työvoiman laskemiseen on olemassa monia erilaisia kaavoja. Näitä kaavoja ovat mm. osallistumisaste eli työvoimaosuus, työvoima ja työttömyysaste. Työvoimaa koskevat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimaan kuuluu ne henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet olleensa töissä ja ne jotka ovat ilmoittaneet olevansa aktiivisesti työtä hakevia työttömiä. Näin ollen työvoima lasketaan seuraavalla tavalla:
Työvoima=työlliset+työttömät
Työvoiman avulla saadaan laskettua työvoimaosuus, joka kertoo kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä (eli Suomessa 15–74-vuotiaista) kuuluu työvoimaan.
Työvoimaosuus= (työvoima/työikäinen väestö) x 100
Eräs erittäin olennainen kaava on myös työttömyysaste. Nimensä mukaisesti työttömyysaste ilmoittaa työttömien prosentuaalisen määrän työvoimasta. Työttömyysasteen laskukaava on seuraava:
Työttömyysaste = (työttömät / työvoima) x 100
Työttömyysasteen vastakohta on työllisyysaste, joka lasketaan muutoin samalla tavalla kuin työttömyysaste, mutta työttömien tilalle kaavaan tulee työlliset.
TYÖVOIMAPULA PAHIMMILLAAN – MITÄ MEDIASSA KERROTAAN JUURI NYT
Olemme tällä hetkellä noususuhdanteessa, jossa työttömyys laskee. Seuraavan 5-10 vuoden sisällä työvoimapula tulee olemaan pahimmillaan. Etenkin taloushallinnon alalla on herätty siihen, että suurin osa tällä hetkellä pankeissa ja verotoimistoissa töissä olevasta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita. Pulaa tulee myös olemaan yritystenjohtoon erikoistuvista ja tietojenkäsittelyn ammattilaisista. Suurin ongelma tulee kuitenkin mitä luultavimmin olemaan sosiaali- ja terveysaloilla sekä rakennusalalla, joilla ongelmia on ollut jo muutamien vuosien ajan.
Tällä hetkellä mediassa puhutaan niin työttömyydestä kuin myös työvoimapulasta. Lehtien ja uutisten määrään nähden työvoimapula on saanut melko vähän palstatilaa. Työvoimapulasta ollaan kahta mieltä: se tulee tai se on pelkkää puhetta. Viime aikoina lehdissä on näkynyt lähinnä erilaisia työvoimapulaa koskevia haastatteluita mm. maahanmuuttajilta ja poliittisesti vaikuttavilta henkilöiltä. Jonkin verran on näkynyt myös yleistä puhetta työvoimapulasta ja siitä, mille aloille se tulee iskemään koviten.
TYÖVOIMANPULAN ”EDUT” JA HAITAT
Suomessa syntyvyys on laskenut lähes puoleen siitä, mitä se oli vuonna 1950, mikä tarkoittaa sitä, että lähes puolet työpaikoista jää täyttämättä. Ongelmaa kasvattaa myös se, että suurten ikäluokkien siirtyessä vanhainkoteihin, tarvitaan yhä enemmän hoitajia pitämään heistä huolta.
Karkeasti sanottuna voidaan ajatella, että työvoimapulasta on eräällä tavalla kuitenkin myös hyötyä: työttömyysprosentti laskee ja palkat saattavat nousta. Pula työvoimasta aiheuttaa lisäksi teknologian nopeamman kehityksen, koska on pakko keksiä uusia laitteita korvaamaan ihmistyövoimaa.
Nämä ”edut” ovat kuitenkin pientä siihen nähden, miten paljon ongelmia työvoimapula tuo tullessaan: tuotteiden hinnat nousevat ja tuotannontaso laskee, palveluja on yhä vaikeampi saada, inflaatio kiihtyy ja yrityksiä menee konkurssiin koska kilpailu asiakkaista ja työvoimasta kovenee. Monet alat kohtaavat suuria vastoinkäymisiä, koska alan osaajia ei enää ole tarpeeksi. Lisäksi eräs haitta – joka myöhemmin luokitellaan myös ratkaisuksi - on se, että eläkeikää nostetaan. Tämä koskee tällä hetkellä itse ”ongelman aiheuttajia” eli suuria ikäluokkia.
RATKAISUJA
Yksi asia, mikä auttaisi vähentämään työvoimapulaa, olisi ihmisten koulutus oikeille aloille. Tällä hetkellä lisää koulutuspaikkoja tarvittaisiin erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä taloushallintoon ja rakennukseen. Ensisijaisesti koulutusta tulisi tarjota pitkäaikaistyöttömille, jotta heidän taitonsa eivät lopullisesti ruostuisi ja menisi hukkaan.
Mediassa ratkaisuksi ajatellaan lähes pelkästään työvoiman hankkimista ulkomailta. Lähiaikoina yritysmaailmaan on ilmestynyt lisämiespalveluita, jotka värväävät ulkomailta tulevaa väkeä Suomeen erilaisiin töihin.
Suunnitteilla on myös eläkeiän nostaminen. Tällöin osa suuresta ikäluokasta jäisi vielä muutamaksi vuodeksi työelämään auttamaan seuraajiaan.
Monet yritykset ovat varautuneet työvoimapulaan myös siten, että ne ovat siirtäneet tehtaitaan muihin maihin. Syynä siirtoihin ovat toki myös halvempi työvoima ja halvemmat raaka-aineet, mutta voidaan kuitenkin ajatella, että työvoimapulan ennakointi on myös yksi syy, joka johtaa siirtoihin.
Eräs suuri fakta on se, että syntyvyyttä on lisättävä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan syntyvyyden nostaminen 1,75:stä 2,1:een lyhentäisi työvoimapulakautta lähes kymmenellä vuodella.
Teknologian kehittäminen tulee myös auttamaan, sillä tuolloin saadaan pienennettyä vaadittavaa ihmistyövoimaa. Teknologiasta ei tosin tule koskaan olemaan hyötyä palveluammateissa.
Myös palkkojen nostaminen auttaisi ja mahdollisesti työttömyystuen laskeminen. Raha houkuttelee tekemään töitä ja tällä hetkellä sitä saa tietyillä aloilla melkeinpä vähemmän kuin silloin, kun saa työttömyyspäivärahaa.
MUIDEN MAIDEN TILANNE
Suomi on mm. Saksan, Ranskan ja Englannin kanssa ensimmäisiä Euroopan maita, joihin työvoimapula iskee. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa, suuret ikäluokat ovat syntyneet vasta 1970-luvulla. Myös Japanilla ja USA:lla on työvoimapulaa. Japanissa työvoima on jo lähtenyt pienentymään ja USA:ssa sitä on odotettavissa suunnilleen vuoden 2010 läheisyydessä.
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Mäkila Atro, Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Teknologia ja työ- mikä on työn tulevaisuus?, Tekes 1999
Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Kansantalous 2017, Taloustieto Oy 1992
Pekkarinen Jukka, Sutela Pekka: Kansantaloustiede, WSOY 2004
INTERNET
www.ek.fi
www.hs.fi
www.kauppalehti.fi
www.kauppapolitiikka.fi
www.mol.fi
www.stat.fi
www.stm.fi
www.turunsanomat.fi
fi.wikipedia.org
4 kommenttia:
Käsittelit aihetta tosi kattavasti faktojen pohjalta ja mukana oli hyvin omaakin pohdintaa. Itse teettämä mielipidekysely oli hauskasti keksitty ja kaaviot oli selkeyttäviä. =) Aihe oli varmasti haastava, koska työvoiman tilanne markkinoilla muuttuu koko ajan, samoin siihen suhtautuminen. Olit hyvin pohjustanut työtä historiallisella osuudella, ja teit kaiken kaikkiaan johdonmukaista syy - seuras tulkintaa. =D
Aihe oli ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Olit löytänyt hyvin tietoa, vaikka aihe olikin vaikea ja jatkuvasti muuttuva. Hyvä ja yksityiskohtainen esitys, kaaviot ja oma galluppi oli kiva lisä. :)
Hienoa! Siis lähdetään siitä, että hieno ja osuva esityspohja. Jännityksen kertominenkin todella plussaa :) Omat edut oli tosi hyviä, myös kysely oli todella hyvä idea.. ja varmasti aika lähellä todellisuutta (vastaukset siis) :)
Lisäksi vastoit kysymyksiin todella hyvin :)
Kiitos!
En ollut esityksessäsi läsnä joten siitä en osaa kertoa mielipidettäni, mutta tämän blogitekstisi perusteella olit hyvin perehtynyt asiaan. olit miettinyt suuria ikäluokkia, niiden tuomia ongelmia. Olit myös löytänyt joitain positiivisia asioitakin. Ratkaisujakin sinulla oli tulevaan työvoima pulaan. Käsittelit aihetta varmasti laajemmin tunnilla. Olisin kyllä halunnut olla kuulemassa tämän esityksen. :)
Lähetä kommentti