Karl Marx

Karl Marx

Karl Marx syntyi 5. toukokuuta vuonna 1818 Reinin maakunnassa Preussissa. Karl Marx oli epäilemättä vaikutusvaltaisin sosialistinen ajattelija 1800-luvulla. Hänen perheensä oli edistyksellinen juutalaisperhe. Perhe kääntyi juutalaissyrjinnän takia luterilaisiksi. Perhe oli mukana liberaalisissa seurapiireissä. Koulu sujui Marxilta hyvin. Vuonna 1833 15-vuotiaana hän kirjautui Bonnin yliopistoon lukemaan lakia.

Kesällä 1836 hän kihlautui lapsuuden ystävättärensä kanssa Jenny Von Westbhalenin ja naimisiin he päätyivät 1843. Hän vaihtoi 1836 Berliinin yliopistoon ja opiskeli lakitiedettä, etinen kuitenkin historiaa ja filosofiaa. Yliopiston hän päätti vuonna 1841 esittäen tohtorin väitekirjan epikuroksen filosofiasta.

Vuonna 1841 Karl Marx kirjoitettu teologi Bruno Bauerin kanssa Pamfletin, joka on suomennettu ”Tuomiopäivän pasuuna Hegelin yllä”. Teoksen tekijöiden paljastumisen vuoksi vuonna 1842 Marx siirtyi journalismin pariin. Kohua herättäneen lehden viranomaiset lopettivat monta kertaa. Marxin tulisten pääkirjoitusten jouduttua ristiriitaan valtion sensuurin kanssa, lopulta Marx painostettiin maanpakoon Ranskaan Pariisiin. Ranskassa Marx perusti lehden uudestaan. 1844 hän tapasi elämän mittaiseksi ystäväksi muodostuvan Friedrich Engelsin. Lehden jouduttua jälleen vaikeuksiin, Preussin virkamiesten protestoidessa Ranskalaisille Marx joutui jälleen pakenemaan Brysseliin. Marx kuoli suhteellisen tuntemattomana vuonna 1883 ja lepää Highgaten hautausmaalla.

Hegel oli ajatellut, että markkinatalous tukee ihmisten henkilökohtaista vapautta, Marx päinvastoin katsoi, että se tuhoaa vapauden edellytykset. Apua ei ole valtiosta, koska se tunnustaa ihmiset vapaiksi ja tasa-arvoisiksi vain markkinoiden toimijoina, eivätkä köyhä ja rikas todellisuudessa ole tasa-arvoisia. Vaikka molemmat olisivat yhtä vapaita, köyhällä ei ole aineellisia edellytyksiä käyttää vapauksiaan. Vapauden, tasa-arvon ja vieraantumisen ongelmia ei Marxin mukaan voitu ratkaista yksityisomaisuuden ja markkinatalouden vallitessa. Hän suositti siirtymistä kommunismiin. Kun siinä toteutetaan yhteisomistus, ihmisen voi luopua itsekkyydestään ja toteuttaa ihmisyyttään vapaasti.

Marx oli koko elämänsä ajan kiinnostunut ihmisten vapaudesta. Hän haaveili siirtymisestä välttämättömyyden maailmasta vapauden valtakuntaan eli kommunismiin. Siellä oli tarkoitus päästä eroon kaikista rajoituksista, joihin tavaratuotanto ihmisten alistaa. Jokainen ihminen voisi olla eräänlainen vapaa taiteilija ja elää aineellisesti yltäkylläistä elämää tarvitsematta välittää sen taloudellisista edellytyksistä. Marxin ehdotukset siitä, miten tällainen elämänmuoto voitaisiin toteuttaa, eivät nykyään ole suuressa suosiossa.

Marxilaisuus

Marxilaisuus on Marxin näkemyksien ja opin järjestelmä. Karl Marxin materialistinen filosofia on saanut alkunsa 1800-luvulla saksalaisen filosofin Hegelin dialektiikasta ja sen materialistisesta historian käsityksestä. Vaikka Marx omaksuikin Hegelin ajatukset täydellisesti, niitä oli kuitenkin muokattava radikaalisti.

Marxin materialismi on taloustieteellistä. Hänen mukaansa aineellisen maailman ratkaisevimmat rakenteet ovat yhteiskunnallisia ja taloudellisia. ”Yhteiskunnallinen tuotanto”, ”tuotantosuhteet” ja ”taloudelliset rakenteet” ovatkin Marxin ydinkäsitteitä.

Marxismi voidaan jakaa kahteen osaan.
1.) Kommunismiin, joka on lähinnä poliittinen aatesuuntaus, jonka mukaan yhteiskunta- ja talouselämän tulee olla keskusjohtoista ja tuotantovälineiden valtion omistuksessa. Marxilaisuudessa valtio on ainoa todellinen. Ja vain sen jäsenenä työskentelevällä ihmisellä on arvo. Näin ollen ihmistä ei voi olla olemassa ilman valtiota. Karl Marxin teorian mukaan ihminen myy työvoimansa maan, tehtaan tai työvälineiden omistajalle. Näin ollen yksityisomistus lakkaa kokonaan ja kaikki
2.) tuotantovälineet ovat kansan hallinnassa ja valvonnassa. Tämä aate sai runsaasti kannattajia työväen luokasta.
3.) Revisionismiin, jonka pyrkimyksenä on saada aikaan vallitsevan yhteiskunnallisen järjestyksen muutos. Jonka kannattajia oli etenkin toisen maailman sodan jälkeen esimerkiksi Neuvostoliiton ja Kiinan puolueilla. Tunnetuimpia Marxilaisuutta omaan suuntaansa kehittäneitä henkilöitä tuolloin olivat mm. Lenin, Stalin ja Fidel Castro.

Kaiken kaikkiaan Marxismi on kuitenkin vaikuttanut hyvin suuresti 1900-luvun politiikkaan ja erityisesti yhteiskuntatieteiden kehitykseen. Maailmankatsomuksena ja poliittisena liikkeenäkin Marxilaisuus koki vielä 1960- ja 1970-luvulla Länsi-Euroopassa nousukauden, minkä jälkeen tuon käsitteen käyttäminen myös erilaisten vasemmistolaisten ajattelutapojen kuvaajana näyttää kuitenkin vähentyneen.

Lisäarvoteoria

Teoksessaan Pääoma Marx esitti teorian kapitalistisen yhteiskunnan yleisimmistä taloudellisista liikelaeista. Marxia ja Engelsiä kiinnosti, mistä yrittäjä saa liikevoittoa. Ennen Marxia talousteoreetikot luulivat, että yrittäjä varastaa työntekijöiltä, mutta Marx ei uskonut niihin. Sen sijaan hän päätyi tutkimuksissaan uudenlaiseen käsitteeseen, lisäarvoon. Teorian mukaan arvon lähteenä kapitalistisessa tuotannossa on työ. Tuotteiden arvo määräytyy sen mukaan kuinka paljon työpanosta tarvitaan tuotteiden tuottamiseen. Se merkitsee sitä, että kun yrittäjä palkkaa työvoimaa, hän tekee sijoituksen. Mutta työläinen on erilainen sijoitus kuin esimerkiksi työkoneet; työläinen tuottaa tavaraan enemmän arvoa, kuin mitä työntekijä, työvälineiden ja raaka-aineiden arvo yksinään on. Kun
A= työntekijän palkka
B= työvälineiden kustannukset
C= raaka-aineiden kustannukset
D= valmiin tuotteen hinta
Niin
A+B+C+X=D
Missä X on lisäarvo.

Työntekijän suorittaman työn arvo on suurempi kuin on työntekijän arvo (on palkka). Tämän lisäarvon yrittäjä saa pitää itsellään.

Pääoma-teos

Pääoma käsittelee lähinnä talousteoriaa. Pääoma julkaistiin vuonna 1867 Englannissa. Marxin Pääomateoksen toinen ja kolmasosa ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen. Pääoman synnyn aikoihin Englanti oli voimakkaasti teollistuva valtio. Olot kutomoissa, kaivoksissa ja muissa teolliseen toimintaan liittyvissä työpaikoissa olivat usein hirvittävät. Palkka oli huono, työolot kammottavat, päivät pitkiä ja työnantajan mielivalta yleistä. Ristiriita työnantajien ja palkallisten etujen välillä oli räikeästi näkyvissä.

Teoksessa Marx kuvaa kapitalistista järjestelmää, kritisoi sitä ja ennakoi sen tuhoa. Pääomassa ennustetaan, että ajan myötä varallisuus keskittyy yhä harvemmille ja johtaa yhä tiukempaan vastakkain asetteluun ja omistavan luokan ja työväen luokan välillä. Lopulta seurauksena on vallankumous ja uusi järjestys.

Marxin teos oli kiistelty ilmestyessään ja myös hyvin pitkään sen jälkeen. Osaa vasemmistosta se ihastutti. Marxin teesit ovatkin vaikuttaneet voimakkaasti 1900-luvun vasemmistolaiseen ajatteluun.

Merkittävin vaikutus Pääomalla ja Marxilaisella ajattelulla ylipäänsä lienee ollut erilaisten vallankumouksellisten liikkeiden kautta. Marxilaisia vallankumouksellisia on ollut kaikkialla Etelä-Amerikasta Aasiaan.

Vallankumouksellisista liikkeistä voimakkain ja pitkäaikaisin oli kuitenkin Venäjällä syntynyt Bolshevismi. Sen pääideologeihin kuuluneen Leninin lisäksi liike nojasi paljolti Marxin teoksissaan esittämiin näkökohtiin. Kun Bolshevistinen vallankumous vuonna 1917
onnistui ja johti myöhemmin Neuvostoliiton syntyyn, Marxin Pääoma oli yksi jättimäisen valtion tärkeimmistä kirjoista. Marxin ajatukset myötävaikuttivat Neuvostoliiton syntyyn. Neuvostoliitto puolestaan myöhemmin edisti Marxilaisuuden leviämistä muualla maailmassa.

Karl Marxin pääteokset

Pääoma, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset sekä yhdessä tärkeimmän aatetoverin Friedrich Engelsin kanssa kirjoitettu Kommunistinen manifesti.

Lähteet:

Karl Marx: Elämäkerta
Berlin Isaiah
Otava 1968, Keuruu

Marx ja vapaus
Eagleton Terry
Otava 2000, Helsinki

Karl Marx: Elämä ja teokset
McLellan David
Gummerus 1990

http://opisto.alkio.fi/~anmakela/marx/marxilaisuus.html

http://www.peda.net/verkkolehti/jamsankoski/jamkoskihi?m=content&a_id=6

http://www.historyguide.org/intellect/marx.html

http://www.sosialismi.net/kirjasto/lenin/Karl%20Marx.pdf